*

Risto Lahti

Asunnottomuus on hyvinvointivaltiomme häpeätahra

  • Hallituksen on toimittava yhä pontevammin asunnottomuutta vastaan. Kuva: Keskustan kuva-arkisto
    Hallituksen on toimittava yhä pontevammin asunnottomuutta vastaan. Kuva: Keskustan kuva-arkisto

Suomessa vietetään tänään 17.10. asunnottomien yötä.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran selvityksen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 noin 7500 asunnotonta. Asunnottomuus on hyvinvointivaltiomme häpeätahra, josta tulisi päästä eroon. Asunnottomuudesta kärsivät erityisesti nuoret opiskelijat, mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa painivat suomalaiset sekä maahanmuuttajat. Oma koti on kansalaisen perusoikeus, mikä pitää pystyä jokaiselle suomalaiselle turvaamaan.

Asunnottomuutta esiintyy erityisesti kasvukeskuksissa, kun kaupunkien asuntotuotanto ei kykene tarjoamaan kotia kaikille kaupunkiin saapuville. Selvityksen mukaan asunnottomista kaksi kolmasosaa oleskelee Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella, loput muissa suurissa kaupungeissa. Yleensä asunnottomat pyörivät tuttavien ja sukulaisten nurkissa tai asunnottomien asuntoloissa, mutta tukiverkon puuttuessa asunnottomuus voi johtaa elämään rappukäytävissä ja kadulla. Ongelma korostuu silloin, kun henkilökohtainen elämäntilanne järkkyy vastoinkäymisten seurauksena, eikä elämäntilanne ole enää hallinnassa. Kun esimerkiksi äkillinen työttömyys tai sairaus iskee, voi lisääntyvä päihteiden käyttö yhdistettynä asunnon menettämiseen ja ystävien puutteeseen saada aikaan sellaisen ongelmavyyhdin, josta on vaikea nostaa päätään pinnalle. On sekä inhimillisesti, että taloudellisesti kestävää, että hyvinvointivaltio tukee kriisiin joutuvaa kansalaistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vastuu asunnottomuuden torjunnasta on sekä valtiolla, että kasvavilla kaupungeilla. Vaikka Helsinkiin rakennetaankin vuoden 2015 aikana yli 5000 uutta asuntoa, ei tahti riitä vastaamaan kasvavaan kysyntää. Ainostaan pääkaupungissa asuntoa jonottaa tällä hetkellä noin 25 000 suomalaista. Tilanne ei tule helpottumaan, kun iso osa maahan saapuvista työperäisistä maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista näyttää siirtyvän suuriin kaupunkeihin. Kiperän ongelman ratkaisemiseksi asuntotuotantoa tulee lisätä määrätietoisesti yhteistyössä alueen kuntien ja Sipilän hallituksen kanssa. Hallitus onkin ryhtynyt määrätietoisiin toimiin byrokratian purkamiseksi, jotta asuntojen rakentaminen olisi kasvukeskuksiin aiempaa helpompaa. Lisäksi valtio neuvottelee parhaimmillaan Helsingin seudun kuntien kanssa ns. MAL-sopimuksesta, jossa alueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä pyritään parantamaan väestönkasvun tarpeisiin. Näissä neuvotteluissa hallituksen tulee kunnianhimoisesti pyrkiä ratkomaan viheliäistä asuntopulaa.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden ylikuumentumisen hillitsemiseksi on Suomen edun mukaista, että asumisen, työnteon ja yrittämisen edellytyksiä parannetaan kaikkialla Suomessa. Kattava kouluverkko, hyvät yhteydet, päätösvallan hajauttaminen ja vireä paikalliskulttuuri luovat elämisen edellytyksiä myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Hajautetun hyvinvointivaltion idea ei ole ristiriidassa Pääkaupunkiseudun kehittämisen kanssa, vaan tukee sen tasapainoista kasvua. Koko Suomen potentiaalia talouskasvun ja viennin synnyttämiseksi voidaan hyödyntää vain, kun koko Suomi pidetään elinvoimaisena. Maakuntien kannattaa kääntää pakolaiskriisi mahdollisuudeksi lisätä väestöä alueilla, joissa nuoret ikäluokat uhkaavat jäädä pieniksi.

Muistetaan tänään, että jokaisella suomalaisella ei ole omaa kotia. Tehdään töitä niin valtakunnallisella, kuin kuntien tasolla, että pian tämä olisi meille kaikille mahdollista. Pidetään huoli, ettei asunnottomien yötä tarvitsee enää tulevaisuudessa viettää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Asunnottomia tulee joka päivä Suomeen satamäärin!

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Keskusta on ollut hallituksessa silloin,kun asunnottomuus sekä työttömyys ovat räjähtäneet käsiin.Tiilikainen kehuu kuinka suomessa on tuhansittain tyhjiä asuntoja:niitä ei kuitenkaan ole saatu järjestettyä perheille(suomessa 500 perhettä vailla kotia)eikä myöskään muille tuhansille kotia vailla oleville.Taitaa nyt unohtua mikä valta keskustalla on ollut,ja on,näissä asioissa.

Kun kunnat eivät noudata edes lakia että antavat asunnot ensisijassa tarvitseville,eli asunnottomille,ei oikein stemmaa.Nyt tiilikainen ja kumpp.ovat antamassa ohituskaistaa maahan tulleille,ja taas kerran unohtuu suomalaisten kodittomien asia.Kaksinaamaista sanoisi,hätätila on vasta nyt julistettu,kun eu kommuuni antoi suosituksensa suomeen vapaasti rajoja ylittäneiden ynm.tulla.Tämä ns.ongelma on kylläkin ollut olemassa ja yhä lisääntyy(kotien pakkohuutokaupat ynm.)jo ennen nyt taas eun pakkotoimista johtuvaa seurausta.

Meinaako joku että asunnottomat (nuoria työssäkäyviä,vanhuksia,kaikenikäisiä)ovat vasta ilmestyneet.Noissakaan "tilastoissa"eivät näy he,jotka ovat systeemin ulkopuolella,tavallaan,saaneet siis tarpeekseen,ja elävät ja asuvat muilla keinoin.

Jyrki Paldán

"Vaikka Helsinkiin rakennetaankin vuoden 2015 aikana yli 5000 uutta asuntoa, ei tahti riitä vastaamaan kasvavaan kysyntää. Ainostaan pääkaupungissa asuntoa jonottaa tällä hetkellä noin 25 000 suomalaista."

Ja tyhjiä asuntoja on noin 20 000 kappaletta pelkästään Helsingissä. Markkinoita voitaisiin tehostaa vaikka Hollantilaistyyppisellä asunnonvaltauslailla, niin saataisiin koko kapasiteetti käyttöön. Luonnollisesti lisänä nykyistä suurempaan asunnonrakentamistahtiin.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Voimme hidastaa asuntojen rakentamista Helsingin alueelle ja hidastaa asuntopulan helpottamista erilaisin valitusmenettelyin. Esimerkiksi nyt on juuri tehty uusi valitus Malmin lentokentän muuttamisesta rakennuskäyttöön, ja asunutokurjuutta saadaan lisättyä tämänkin valituksen käsittelyllä mahdollisimman pitkään.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

En ota kantaa pääkaupunkiseudun tilanteeseen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että on olemassa ihmisiä, joita ei kertakaikkiaan voi asuttaa minnekään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101720528541_u...

Kerrostaloissa on omat sääntönsä, ja niitä on noudatettava. Ei kukaan tahdo remeltävää naapuria seinänsä taakse asumaan, eikä ketään voi vaatia tuollaista suvaitsemaan.

Vapaassa demokratiassa me emme voi pakottaa kaikkia ihmisiä kunnollisiksi. Ja kyllä ainakin Tampereelta saa katon päänsä päälle, jos on edes jonkinlainen elämänhallinta hanskassa. Elämää on pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kyllä Suomessa asuntoja riittää jokaiselle nupille, joka on oikeutettu asumaan Suomessa.

Ongelmana on se, että asuminen maksaa, enempi, tai vähempi. Ei voi kuvitella, että joillekin suotaisiin ilmainen asunto jopa palveluin tuettuna.

Asunnottomuus on 95 prosenttisesti omaehtoista ja keskittynyt pääkaupunkiseutuun ja osittain isompiin kaupunkeihin. Vain pieni osa asunnottomista kuuluu sosiaalisin perustein asunto-oikeutetuiksi.

Oikein toteutettuna kansalaipalkka, tai kansalaisturvavakuutus saattaisi olla osaratkaisu tähän ongelmaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Asunnot ovat väärissä paikoissa kysyntään nähden. Suomalaiset asunnottomat ovat liki kokonaan keski-ikäisiä päihteitä päivittäin käyttäviä häiriökäyttätyviä miehiä ja naisia, jotka haluavat olla näkyvästi esillä asutuskeskusten palvelujen äärellä, eivätkä linjurimatkojen etäisyydellä maaseudulla.

Kunnatkin vieroksuvat näitä kustannusten pelossa, eivätkä tarjoa tällöin asumisen mahdollisuuksia omista lähtökohdistaan näille erilaisten päihteiden kanssa ongelmissa oleville kansalaisille, jos nämä nyt edes apua omaan tilanteeseensa osaisivat hakea.

Ilman päihteitä Suomessa tuskin olisi montaakaan koditonta.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

http://yle.fi/uutiset/asunnottomuus_piinaa_lapsipe...

Kyllä huomaa että kommentoijat eivät tiedä mistään mitään:ainoa kommentoinnin tarkoitus on ivata ja syyllistää suomalaisia perheitä,nuoria,vanhuksia jne.hallituksen tapaan kuten mm.haukkumalla ja solvaamalla työttömiä,työttömiksi potkittuja ihmisiä.

Sama laulu näiden poliitikkojen puheissa,joissa maalataan suomalaisista perheistä kuvaa moniongelmaisina ja keskustan vaalikampanjan mukaisesti:suomalaiset perheet ovat juoppoja ja miehet vaimojensa ja lastensa hakkaajia.

Kyllä eräät saavat tyydytyksensä toisten kanssaihmisten ivaamisesta ja toisten onnettomuudella nauttimisesta.Hallituksen aivopesun tapaan:suomalaiset ovat itse hankkineet potkut duuneistaan,ja heidän vikansa on se,ettei asuntoja haluta rakentaa riittävästi,ja nyt raijataan vielä ulkomailta lisää asunnottomia.Sekin varmaan näiden kodittomien "vika"eikö vaan?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Tilastotietoja asunnottomuudesta

ARA:n selvityksen mukaan vuoden 2014 lopulla Suomessa oli 7 107 yksinelävää asunnotonta, joista 2 443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427.

Yksinelävistä asunnottomista naisia oli 1 647, nuoria (alle 25 v) oli 1 626 ja maahanmuuttajia 1482. Asunnottomista perheistä noin puolet oli maahanmuuttajaperheitä.

Asunnottomista 5 414 eli suurin osa asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, laitoksissa 774, asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 402 ja ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa 362.

Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Helsingissä on eniten asunnottomia sekä lukumäärältään että suhteessa asukaslukuun: yksineläviä 3500 ja asunnottomia perheitä 280.

Yksinelävien asunnottomien määrä väheni edellisvuodesta 354 henkilöllä ja pitkäaikaisasunnottomien 102 henkilöllä. Asunnottomien perheiden määrä lisääntyi 10 perheellä. Asunnottomien nuorten, naisten ja maahanmuuttajien määrä väheni. Helsingissä yksinelävien asunnottomuus väheni 600 henkilöllä, mutta mm. Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Kuopiossa asunnottomien määrä kasvoi.

Pitkällä aikavälillä asunnottomuus Suomessa on vähentynyt. 1980-luvun puolivälistä, jolloin asunnottomuutta alettiin seurata kuntakyselyin, asunnottomuus on vähentynyt noin 10 000 henkilöllä.

Asunnottomat 1987-2014
Asunnottomia Suomessa 1987-2014

Lähde: ARA:n selvitys Asunnottomat 2014

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) selvitys asunnottomuudesta on tehty joka vuosi vuodesta 1987 saakka. 15. marraskuuta kunnille lähetettävällä kyselyllä selvitetään yhden päivän asunnottomuustilanne kuntien antamien tietojen perusteella.

ARA:n vuosittaisten selvitysten avulla voidaan seurata Suomen asunnottomuudessa tapahtuvia muutoksia. Tietoja tulkitessa on kuitenkin huomioitava, että asunnottomien määrä vaihtelee vuoden aikana, ja että osa asunnottomuudesta on piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa.

http://www.asuntoensin.fi/asunto_ensin/asunnottomu...

Toimituksen poiminnat