Asunnottomuus on hyvinvointivaltiomme häpeätahra

Suomessa vietetään tänään 17.10. asunnottomien yötä.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran selvityksen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 noin 7500 asunnotonta. Asunnottomuus on hyvinvointivaltiomme häpeätahra, josta tulisi päästä eroon. Asunnottomuudesta kärsivät erityisesti nuoret opiskelijat, mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa painivat suomalaiset sekä maahanmuuttajat. Oma koti on kansalaisen perusoikeus, mikä pitää pystyä jokaiselle suomalaiselle turvaamaan.

Asunnottomuutta esiintyy erityisesti kasvukeskuksissa, kun kaupunkien asuntotuotanto ei kykene tarjoamaan kotia kaikille kaupunkiin saapuville. Selvityksen mukaan asunnottomista kaksi kolmasosaa oleskelee Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella, loput muissa suurissa kaupungeissa. Yleensä asunnottomat pyörivät tuttavien ja sukulaisten nurkissa tai asunnottomien asuntoloissa, mutta tukiverkon puuttuessa asunnottomuus voi johtaa elämään rappukäytävissä ja kadulla. Ongelma korostuu silloin, kun henkilökohtainen elämäntilanne järkkyy vastoinkäymisten seurauksena, eikä elämäntilanne ole enää hallinnassa. Kun esimerkiksi äkillinen työttömyys tai sairaus iskee, voi lisääntyvä päihteiden käyttö yhdistettynä asunnon menettämiseen ja ystävien puutteeseen saada aikaan sellaisen ongelmavyyhdin, josta on vaikea nostaa päätään pinnalle. On sekä inhimillisesti, että taloudellisesti kestävää, että hyvinvointivaltio tukee kriisiin joutuvaa kansalaistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vastuu asunnottomuuden torjunnasta on sekä valtiolla, että kasvavilla kaupungeilla. Vaikka Helsinkiin rakennetaankin vuoden 2015 aikana yli 5000 uutta asuntoa, ei tahti riitä vastaamaan kasvavaan kysyntää. Ainostaan pääkaupungissa asuntoa jonottaa tällä hetkellä noin 25 000 suomalaista. Tilanne ei tule helpottumaan, kun iso osa maahan saapuvista työperäisistä maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista näyttää siirtyvän suuriin kaupunkeihin. Kiperän ongelman ratkaisemiseksi asuntotuotantoa tulee lisätä määrätietoisesti yhteistyössä alueen kuntien ja Sipilän hallituksen kanssa. Hallitus onkin ryhtynyt määrätietoisiin toimiin byrokratian purkamiseksi, jotta asuntojen rakentaminen olisi kasvukeskuksiin aiempaa helpompaa. Lisäksi valtio neuvottelee parhaimmillaan Helsingin seudun kuntien kanssa ns. MAL-sopimuksesta, jossa alueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä pyritään parantamaan väestönkasvun tarpeisiin. Näissä neuvotteluissa hallituksen tulee kunnianhimoisesti pyrkiä ratkomaan viheliäistä asuntopulaa.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden ylikuumentumisen hillitsemiseksi on Suomen edun mukaista, että asumisen, työnteon ja yrittämisen edellytyksiä parannetaan kaikkialla Suomessa. Kattava kouluverkko, hyvät yhteydet, päätösvallan hajauttaminen ja vireä paikalliskulttuuri luovat elämisen edellytyksiä myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Hajautetun hyvinvointivaltion idea ei ole ristiriidassa Pääkaupunkiseudun kehittämisen kanssa, vaan tukee sen tasapainoista kasvua. Koko Suomen potentiaalia talouskasvun ja viennin synnyttämiseksi voidaan hyödyntää vain, kun koko Suomi pidetään elinvoimaisena. Maakuntien kannattaa kääntää pakolaiskriisi mahdollisuudeksi lisätä väestöä alueilla, joissa nuoret ikäluokat uhkaavat jäädä pieniksi.

Muistetaan tänään, että jokaisella suomalaisella ei ole omaa kotia. Tehdään töitä niin valtakunnallisella, kuin kuntien tasolla, että pian tämä olisi meille kaikille mahdollista. Pidetään huoli, ettei asunnottomien yötä tarvitsee enää tulevaisuudessa viettää.

ristolahti
Keskusta Ilmajoki

28-vuotias Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja ja elintarviketieteiden kandidaatti Ilmajoen Huissilta. Ilmajoen kunnanvaltuuston jäsen. Ehdolla eduskuntaan keväällä 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu