Risto Lahti

Seinäjoen uudet päättäjät voivat pelastaa agrologikoulutuksen ja maakuntahengen

  • Seinäjoen uudet päättäjät voivat pelastaa agrologikoulutuksen ja maakuntahengen

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki 30.5.2017 päätöksen, jonka mukaan se siirtää Ilmajoen kampuksella järjestettävän agrologikoulutuksen Seinäjoen Framille. Maakunta on todella pettynyt tehtyyn päätökseen. Enemmistö opiskelijoista (94%) ja opettajista (83%) vastustaa siirtopäätöstä. Seinäjoen kaupungin uusilla päättäjillä on vielä mahdollisuus korjata vahingollinen päätös, ja pelastaa agrologikoulutus sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntahenki.

 

Päätöksenteon avaimet ovat Seinäjoen kaupungin käsissä

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous on kutsuttava koolle, mikäli vähintään 10% osakkeenomistajista sitä vaatii. Hallituksen päätös on yhtiökokouksessa muutettavissa, mikäli yhtiökokous niin päättää. SeAmk Oy:n osake-enemmistö (65,54 %) on Seinäjoen kaupungin hallussa. Olen varma, että Seinäjoen päättäjät eivät seiso yksimielisesti päätöksen takana. Tässä tilanteessa tarvitaan rohkeutta ottaa ohjat vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden käsiin.

 

Koulutuksen siirto ei tuo aitoa säästöä

AMK-koulutuksen säästöjen tarve on kaikkien tiedossa,  mutta koulutuksen siirto Framille ei niitä tuota. Siirtopäätöstä on perusteltu taloudellisilla säästöillä, koska Seinäjoen Framin kampus on tällä hetkellä vajaakäytöllä. SeAmk:n tietojen mukaan 400 agrologiopiskelijan massa voidaan sijoittaa käytännössä nykyisiin tiloihin.

Siirron perusteleminen taloudellisin perustein on kuitenkin ontuvaa, koska vuokrataso Seinäjoella on arviolta kaksinkertainen Ilmajoen kampukseen verrattuna. Seinäjoen kaupungin omistama Into Oy omistaa Framin kampuksen tilat, joissa Seinäjoen kaupungin enemmistö-omistama SeAmk Oy on vuokralaisena. Jos haluamme aidosti laskea SeAmk:n kiinteistökustannuksia, olisi kustannustehokkain tie hankkia uusia vuokralaisia Framin vajaakäytöllä oleviin tiloihin.

Siirtopäätöksen tekee kyseenalaiseksi myös se, että Ilmajoen kunta ilmoitti kevään aikana olevansa valmis ottamaan osan kustannuksista kannettavakseen. Myös Sedulla on valmiutta tulla vastaan. Lisäksi Ilmajoen kampuksella piakkoin todennäköisesti käynnistyvä yrittäjävetoinen navettatoiminta laskee kustannuksia merkittävästi. Kiinteistökustannusten alentuminen ja suuret muutokset ovat siis selvästi nähtävillä lähitulevaisuudessa. Miksi päätös täytyi tehdä juuri nyt, kun vanhat luottamushenkilöt ovat päättämässä kauttaan, ja vuosien odottelun jälkeen muutoksen tuulet alkoivat jo puhaltaa Ilmajoen kampuksella? Väistämättä mieleen juolahtaa, että päätöksenteon taustalla vaikuttavat muut, kuin julki tuodut syyt.

 

Vetovoimainen agrologikoulutus tapahtuu maaseudulla

Agrologit työllistyvät valmistuessaan maatalousyrittäjiksi, tai alan asiantuntijatehtäviin. Luonnonvara-alasta kiinnostuneet opiskelijat haluavat opiskella maaseutumaisessa ympäristössä, mikä käy ilmi opiskelijoille suunnatusta kyselystä, sekä vertaamalla hakijoiden lukumäärää suhteessa opiskelijapaikkoihin. Suomen suosituimmat agrologien koulutuspaikat Tarvaalassa ja Mustialassa sijaitsevat maaseutumaisessa ympäristössä. (Tarvaalassa 1,72 hakijaa paikkaa kohden, Mustialassa 1,57; Ilmajoella 1,45.) Kyseiset kärkiammattikorkeakoulut ovat tehneet merkittäviä panostuksia agrologikoulutuksiinsa. Täysin huomiotta on myös jäänyt SeAmk:n agrologiopiskelijoille suunnattu kysely, jossa 94% 175 vastaajasta haluaa opetuksen jatkuvan Ilmajoella.

Pedagogiikan kannalta koulutilan läheisyys on vahvuustekijä. Monen teoriatunnin päätteeksi asioiden ymmärrystä voidaan vahvistaa, kun asiaa käydään tarkastelemassa käytännössä.

 

Koulutuksen sisältöjä kehitettävä, mutta se ei edellytä keskittämistä

Vaatimuksen tulevaisuuden ruokaketjun osaajille ovat muuttuneet, ja muuttumassa merkittävästi. Alan opiskelijoille tarvitaan yhä vahvempaa maatalouden liiketalousosaamisen ja johtamisen osaamista, kun yksikkökoot kasvavat rakennemuutoksen edetessä. Lisäksi ruokaketjun prosessien, kuluttajakäyttäytymisen ja maatalouspolitiikan osaamisen vahvistaminen auttaa ennakoimaan toimintaympäristön muutosta niin tilatasolla, kuin muissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuslinjojen välistä yhteistyötä on tiivistettävä, mutta se onnistuu hyvin myös kahden kampuksen mallissa.

 

Seinäjoki kaipaa sillanrakentajaa

Etelä-Pohjanmaan maakuntahenki on murentunut viime vuosina, erityisesti johtuen SeAmk:n aikaisemmista siirtopäätöksistä, sekä Seinäjoen kaupungin harjoittamasta aggressiivisesta uusyrityshankinnasta. Inexin logistiikkakeskuksen ja Finn-Powerin sijoittuminen Seinäjoelle herätti voimakasta paheksuntaa.

Etelä-Pohjanmaa on tulevaisuudessa suurten haasteiden edessä, ja alueiden välisessä kiristyvässä kilpailussa pitäisi pystyä vetämään yhtä köyttä. Lyhytnäköinen pikavoittojen kalastelu on syventänyt maakunnan sisäistä epäluottamusta, ja nyt tehty päätös agrologikoulutuksen siirtämisestä syventää sitä entisestään. Maakunnan kannalta ratkaisevassa tilanteessa täytyisi Seinäjoen kaupungin luottamusjohdosta löytyä sillanrakentaja, joka alkaisi jälleen punoa maakuntaa yhteen. Sitä on lakeuksilla odoteltu jo tovi.

 

 

- - -

 

Taustatietoa:

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy perustettiin vuonna 2013. AMK-opetus yhtiöitettiin koko Suomessa, koska Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti velvoitettiin muodostamaan ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Tämän johdosta päätöksenteko ei ole julkisuuslain piiristä, joten päätöksentekoon liittyvät seikat eivät ole julkisesti nähtävillä.

Sen omistavat eri tahot seuraavasti

Osakeyhtiön osakkaat (osakkeita kpl ja omistusosuus %)

 Seinäjoen kaupunki (78 kpl, 65,54 %)

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (20 kpl, 16,80 %)

Ilmajoen kunta (10 kpl, 8,40 %)

Kurikan kaupunki (10 kpl, 8,40 %)

Ähtärin kaupunki (1 kpl, 0,84 %)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat