Risto Lahti

Kymmenen hyvää syytä, miksi Ilmajoen pitää liittyä Seinäjokeen

Kataisen vasemmistohallitus on linjannut hallitusohjelmassaan kuntarakenteen uudistamisesta siten, että se haluaa peruskunnan muodostuvan työssäkäyntialueen kokoisesta seudusta. Valtuuston varapuheenjohtajana näin velvollisuudekseni perustella, miksi liittyminen Seinäjokeen on Ilmajoen kannalta järkevää.

 

1) Ilmajoen laskeva väkimäärä ja väestön ikääntyminen ovat johtaneet siihen, että kunnan taloudellinen tilanne on ajautunut kestämättömään syöksykierteeseen. Tätä hyvin kuvastaa esimerkiksi yli miljoonan ylijäämä vuoden 2010 osalta.

2) Liittymällä Seinäjokeen varmistamme, että Ilmajoen alueella asuvien ihmisten ääni saadaan vihdoin kuulumaan kunnan päätöksenteossa.

3) Ilmajoen kunnan tarjoamista palveluista esimerkiksi terveydenhoito ja koulutus paranevat liittymällä Seinäjokeen. Erityisesti kouluverkon karsiminen sekä terveyskeskuksen muuttaminen kylmäasemaksi ovat kuntalaisten odottamia uudistuksia. Tästähän meillä on jo uraauurtavia esimerkkejä entisistä liitoskunnista Ylistarosta ja Peräseinäjoelta. Kehuja onnistuneista kuntaliitoksista saa kuulla myös muista liitoskunnista ympäri maan.

4) Ilmastonmuutos on autoilevien maalaisten syytä, ja siksi meidän ilmajokisten on syytä muuttaa Seinäjoelle kerrostaloihin asumaan. Näin saamme vihdoin napajäätiköiden sulamisen pysähtymään.

5) Pienissä kunnissa, kuten Ilmajoella, kuntalaiset ovat laiskoja tekemään mitään vapaaehtoisesti. Liittymällä Seinäjokeen synnytetään todellinen Komia-identiteetti, joka sysää liikkeelle valtaisan vapaaehtoistoiminnan aallon.

6) Kuntaliitoksella säästetään, ja se on fakta. Vaikka siitä ei ole esittää tieteellisiä tutkimustuloksia, niin uskokaamme viisaampien puhetta.

7) Halusimme tai emme, hallitus tulee kuitenkin loppujen lopuksi pakkoliittämään meidät Seinäjokeen. Onhan sadan kunnan vähenemistahti viime hallituskaudella aivan liian hidasta toimintaa.

8) Ihmiset ovat olemassa kuntia ja valtiota varten, ei päinvastoin.

9) Itsenäinen kunta ei voi itse kehittää omaa toimintaansa saatikka tehdä yhteistyötä toisen mokoman kanssa.

10) Vaikka esimerkiksi Tukholman ja Brysselin metropolihankkeet on toteutettu peruskunnat säilyttäen, ei meidän kannata katsoa sivuille. Vaihtoehtoja ei ole, jatketaan samaan malliin!

 

 

 

Sarkasmi päättyy.

 

Risto Lahti

 

1. varapuheenjohtaja

 

Ilmajoen kunnanvaltuusto

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

Risto, tämä on hyvä kirjoitus!
Luulisi, että aikaisemmista kuntaliitoksista on jo jotain opittu. Ei ole välttämätöntä tehdä enää samoja virheitä.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Ilmajoki emäpitäjänä pärjää varmasti itsekseenkin, mutta toivottavasti alueella on valmiuksia tehdä vahva kuntaliitos Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven kesken, mikäli sille löytyy kuntalaisten kannatus. Näin turvattaisiin alueen päätösvalta maakunnassa ja samalla saataisiin selkiyttä peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n päätöksentekojärjestelmään ja valta ja vastuusuhteet kuntoon koko alueella, mikä olisi myös vetovoimatekijä koko alueelle.

Seinäjoki on jo niin vahva, ettei sitä tarvitse kuntaliitoksin enempää vahvistaa.

Minulle sopii toki, että JIK-kunnat jatkavat "itsenäisinä", mutta jos peruspalveluissakin siirrytään suoriteperustaisesta laskutuksesta asukaslukupohjaiseen laskutukseen, niin käytännössä ollaan jo kihloissa. Sitä eriskummallisemmalta muuten kuulostavat vaatimukset Ilmajoen liittymisestä Seinäjokeen. Silloin kyllä asia liippaa jo Kurikkaakin aika tavalla JIK:n kautta, jos Ilmajoki liittyisi Seinäjokeen.

Kurikka tarjosi kai aikoinaan Ilmajoelle yhteistyön kättä tekemällä JIK:n, jota allekirjoittanut ei kylläkään kannattanut, koska päätöksenteon demokraattisuuden kannalta JIK on kaukana hyvästä. Jos Kurikka olisi sanonut ei JIK:lle, niin alueella olisi jo kuntaliitos Kurikan ja Ilmajoen tai Ilmajoen ja Seinäjoen kesken, koska Paras-hankkeen väestöpohjavelvoite ei olisi Ilmajoen kohdalta muuten tullut täytetyksi. Itse olisin nähnyt jo tuolloin mieluusti Ilmajoen ja Kurikan liitoksen. Vieläkään ei ole myöhäistä.

Kalevi Kantele

Aika hyvä nuorelta mieheltä. Olen kuullut enemmän kuin kerran, että nykynuoriso ei osaa eikä ymmärrä sarkasmia tai ironiaa, mutta Sinulta se onnistui. Olisit vain jättänyt viimeisen lauseen pois, jolloin me lukijatkin olisemme saaneet oivaltamisen ilon.

Mitä tulee kirjoituukseesi, minulla on muutama ehdotus. Joskus 60-luvun alussa Seinäjoella ajateltiin, että Nurmo liitettäisiin Seinäjokeen. Politiikkojen yhteisellä päätöksellä siitä luovuttiin, koska se olisi merkinnyt sitä, ettei vasemistolla olisi ollut enää mahdollisuuta päästä hallitsevaksi voimaksi (50-luvulla vasemmisto oli kolme vuotta enemmistönä). Ajat näyttävät muuttuneet. Eikö Ilmajoen kannattaisi pyrkiä liittämään nykyinen Seinäjoki Ilmajokeen. Sehän merkitsisisitä, että Suur-Ilmajoki olisi kepulainen maailman tappiin, vaikka professori Hokkanen siirtyisi tekemään taivaasta kepulaista.

Suur-Ilmajoesta olisi myös ilmaston pelastajaksi. Olen lukenut joskus Tekniikan maailman autojen koeajoja. Niissähän kerrotaan, että autot kuluttavat merkitsevästi vähemmän maantie- kuin kaupunkiajosssa. Ilmastomuutoksen kannalta olisi tärkeää, että Helsinki liityisi Vantaaseen, joka palaisi Helsingin pitäjäksi, jolloin autojen saasteet putoisivat dramaattisesti. Ja maailma pelastuisi.

Käyttäjän anttikurvinen kuva
Antti Kurvinen

Hymiösuomi on lähes tuhonnut ironian ja sarkasmin. Ristolle pojot siitä, että tosikkojen hallitsemassa sosiaalisessa mediassa ylläpitää älykästä huumoria. Naamakirjakielellä: TYKKÄÄN

Kuvaamasi asiat ovat totta; miksipä kasvava kehyskunta lähtisi maksumieheksi maakuntakeskukselle.

Kuitenkin raivokkaasta kuntaliitoksien kieltäjästä maltilliseksi liitosten kannattajaksi seitsemässä vuodessa kasvaneena huomauttaisin, että liitoksenkin voi tehdä niin hyvin kuin huonosti.

Olen aivan täysin jäävi ottamaan kantaa Kauhavan tilanteeseen, mutta onnistuneita esimerkkejä kuntaliitoksista ovat esim. Sastamala Satahämeessä ja uusi Rovaniemi. Sastamalassa on uudistettu palvelurakenteita tehokkaampaan suuntaan samalla kohtuullisesti turvaten alueellisuuden. Rovaniemen kuntaliitos on taas esimerkki siitä, miten maakuntakeskuksen ympärillä tehty liitos virkistää elinkeinoelämää ja esim. rakentamista. Myös Rovaniemellä on turvattu syrjäseutujen palvelut: Rovaniemen strategiassa puhutaan "kylien Rovaniemestä". Ja Rollossa etäisyydet ovat ihan toista luokkaa kuin Ilmajoella ja Kauhavalla: kaukaisimmista kylistä on Lordin aukiolle matkaa 60-80 km.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

No ihan justiinsa noin mitä nuorimies kirjoittaa.
Ja voihan sitä tulla vaik opintomatkalle Salo -cityyn ( = 10 kunnan naiminen 1.1.2009-).
Meillä on!
En viitsi sanoa mitä!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kkuntaliitosasiassa on unohdettu keskeinen tekijä, parustuslaki. Suomessa on KUNTALISTEN, /ei/ kuntien, itsehallinto. Koska kyseessä on kuntalaisten itsehallinto, kuntien pakkoliitoksille lailla tarvitaan perustuslain mukaan määräenemmistö eduskunnassa.

Mutta miksi eduskunta ja hallinto enää välittäisi laista, kun siitä eivät piittaa äänestäjätkään.

Toimituksen poiminnat