Risto Lahti

Maakuntatason vahvistaminen on parempi vaihtoehto Suur - Seinäjoelle

Kirjoitin kieli poskessa kymmenkohtaisen mielipidekirjoituksen liittyen vellovaan kuntaliitoskeskusteluun, joka julkaistiin tämän blogin lisäksi Ilmajoki – lehdessä sekä Ilkassa. Yleisön pyynnöstä ilmaisen seuraavassa kantani oikealla suomella, koska teksti ei avautunut kaikille.

 

En kannata kuntaliitosta Seinäjokeen, enkä Jalasjärvi – Kurikkaan.

 

Nykyinen hallitus tuntuu ajautuneen kuntaliitoshuumaan, jossa kuntien määrää vähentämällä luullaan kaikkien ongelmien korjaantuvan. Viimeisen kahden hallituskauden aikana kuntien määrä on laskenut jo sadalla, mutta vauhtia halutaan yhä kiihdyttää. Vaarana on, että kansainvälisesti tehokkaat suomalaiset kunnat pilataan kiihkeällä pakkoliitostrendillä. (OECD:n maaraportti 2010 pitää suomalaisia kuntia ja valtiota eurooppalaisittain tehokkaana)

 

Surkuhupaisaa kuntaliitoshuumassa on, että varsinaisia tuloksia suurten kuntien tehokkuudesta ei ole, enemmänkin päinvastoin: VATT:n laatiman tutkimuksen mukaan menot kasvavat kuntakoon kasvaessa. Eroa eri sektoreiden välillä on, mutta kokonaismenot asukasta kohden kasvavat suurissa kunnissa.

 

Lisäksi termiä ”vahva peruskunta” on syytä katsoa vähintäänkin epäilevästi: mediassa on annettu ymmärtää, että suurilla kaupungeilla menee taloudellisesti paremmin. Todellisuudessa suurten ja pienten kuntien sisältä löytyy sekä vakavaraisia, että velkaantuneita kuntia, joten koolla ei tässä(kään) tapauksessa ole väliä.

 

Maakuntajohtaja Asko Peltolan avaus maakuntien roolin kasvattamisesta on kannatettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä korkeakoulutuksen kaltaiset suurta kokoa vaativat toimet voitaisiin siirtää vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston päätettäväksi, kun taas peruskoulujen ja päivähoidon kaltaiset toimet säilyisivät kunnilla. Näin pystyttäisiin turvaamaan sekä palvelutaso että kuntalaisten äänen kuuluminen paremmin kuin kuntaliitoksella. Valtaosassa Euroopan maista tällainen kolmeen osaan jaettu hallinto on vallitseva käytäntö, kun taas Suomessa on lähdetty räpeltämään kuntayhtymillä.

 

Kuntaliitoskeskustelussa on liian harvoin noussut esiin kuntien välisen kilpailun etu: kun esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua kilpailevat uusista asukkaista, kunnat pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman hyvää ”kuntapakettia”, joka koostuu palveluista ja veroprosentista. Voittajan asemassa on kansalainen, joka valitsee mielestään parhaan asuinpaikan, mikä pakottaa kunnat toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuottamaan mahdollisimman hyviä palveluita. Mikäli kuntien määrää vähennetään rajusti, vähenee tämä kuntien välinen kilpailu radikaalisti.

 

Etelä - Pohjalaisten kuntien, erityisesti Ilmajoen, Lapuan ja Kuortaneen, tulee lähteä ajamaan maakuntatason vahvistamista. Vaihtoehtoisesta Suur - Seinäjoesta ei ole iloa kellekään – edes kasvukipujen kanssa painivalle Seinäjoelle.

 

 

Risto Lahti

 

  1. varapuheenjohtaja

Ilmajoen kunnanvaltuusto

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

” …kuntien määrää vähentämällä luullaan kaikkien ongelmien korjaantuvan.”

Ei luulla, vaan tiedetään että suuret terveyskeskukset on helpompi panna pörssiin ja myydä keinottelijoille.
Luultavasti muitakin pölhöyksityistämiseen liittyviä suunnitelmia on suurkuntiin liittyen.

Toimituksen poiminnat